Seksiseuraa homoseksuaaliseen parille alastomia julkkismiehet

Kun luen hormoneista niin en koe kauhua ajatusta kohtaan, vaan jonkinlaista toivetta että jospa minäkin joskus saisin. Samalla tunnen pelkoa ajatuksesta että pitäisi tulla ulos ja joutua naurunalaiseksi, ja hyljeksityksi. Olen tässä tosiaan jo pidemmän aikaa miettinyt ja ihmetellyt tätä identiteettiasiaa sekä itsekseni että terapeuttini kanssa, ja ajatellut itsekseni että jos tunteet pysyvät tällaisina, eivätkä laannu niin ennenpitkää varmaan pitäisi hakeutua transpolille tutkimuksiin.

Entä jos en olekaan trans? Naurettaisiinko minut ulos sieltä liian vanhana, liian vääränlaisena, liian epänaismaisena miehenä joka on vain jotenkin perverssi? Hei, olen vuotias tyttö taino nii. Oon aina ollu tyttömäine tai sellane et joo mekot on menny ja tällee mut täs ylä-asteen aikana oon miettiny et oonko sittenkää ees tyttö?

Oon tullu kaapista ulos lesbona ja äiti otti sen okei muut ei niinkään. Oon saanut leikata hiukset lyhyiksi ja käyttää miesten vaatteita mut esim. Pelkään että äiti sanoo mulle, että tää on vaa vaihe. Oon niin kateellinen kakkille miehille ja niiden miesmäiseen kroppaan ja matalaan ääneen.

Pitäiskö mun puhua tästä psykologilleni? Moi Olen 16 vuotias ja syntynyt tytöksi. Olen miettinyt sukupuoltani jonkin aikaa ja olen löytänyt myös ehkä itselleni sopivan terminkin, genderfluid. Eli siis välillä koen olevani tyttö, välillä poika, välillä molempia ja joskus en kumpaakaan. Olen kertonut tästä parhaille ystävilleni ja he ottivat asian ihan hyvin. Kerroin myös vanhemmilleni ja hekin vaikuttivat suhtautuvan ihan hyvin mutta eivät selvästikään ymmärrä, että olen asian kanssa tosissani.

Olen monesti sanonut, että minua ei saa määritellä esim. Jos pyydän lopettamaan tytöttelyä, he muuttuvat ärtyneiksi ja valittavat siitä, että asian ei pitäisi häiritä minua, koska olen biologisesti tyttö. Minua ahdistaa myös aika paljon kehoni. Joinain päivinä inhon tissejäni ja teen kaikkeni, että saan ne piiloon. Mutta minulla on myös päiviä, jolloin ne ovat mielestäni aivan liian pienet ja käytän silloin rintaliivejä, joissa on todella isot push upit.

En muutenkaan koskaan osaa tuntea oloani hyväksi omassa kehossa eikä asialle oikein voi tehdä mitään, sillä esim.

Koska vartaloni ahdistaa minua niin paljon yritän edes pukeutua siten, mikä tuntuu minusta hyvältä. Se ei aina kuitenkaan onnistu, sillä äidilläni on jokin tarve puuttua pukeutumiseeni. Itse ainakin ajattelen, että ikäiseni saisi huolehtia omasta ulkonäöstään ilman äidin inhottavia kommentteja. Joskus haluan laittaa napapaidan tai paidan joka vähän korostaa rintojani ja äitini alkaa heti kutsumaan minua huomion hakijaksi.

Hän ei kutsu minua ihan huoraksi kuitenkaan mutta siitä tulee silti todella kamala olo. Naisellisempina päivinäni haluan korostaan naisellisuuttani ja siitä tulee minulle silloin hyvä olo mutta en kuitenkaan halua äitini häpeävän minua.

Poikamaisemmat vaatteeni eivät myöskään kelpaa aina äidilleni. Joihinkin tilaisuuksiin hänen mielestään tyttöjen kuuluu laittaa mekko eikä silloin kuulemma ole mitään väliä, vaikka minulla olisi jätkämäinen olo. Minulla on naisen nimi ja hiukan häiritsee minua. Haluaisin jonkun sukupuolineutraalin nimen, josta ei heti tietäisi olenko nainen tai mies.

Se vaan on vähän hankalaa, kun Suomessa ei sellaisia nimiä olen kovin paljon tai en tiedä onko ollenkaan. Eniten minua mietityttää se, että voinko olla sellainen kuin olen vai pitäisikö minun vaan luovuttaa ja olla tavallinen tyttö. Se kuulostaa todella inhottavalta ajatukselta mutta äitini voisi ainakin olla tyytyväinen. Mä olen 17 vuotias, ja biologisesti syntynyt naiseksi, ainakin omistan d kupin tissit ja kuukautiset liian usein, joten se on kai aika selvää, että naiseksi minut lasketaan.

Mulla on yksi kaveri, kenen kanssa puhun paljon kaikesta ja hyvin rehellisesti, ja olemme puhuneet siitä, kuinka nykyisin lapsia ei saa sanoa tytöiksi tai pojiksi ja antaa heidän kasvaa sellaisina kuin itse haluavat ja muuta roskaa.

En tarkoita tätä ilkeästi, mutta näin uskon Olen ollut kerran elämässäni umpirakastunut tyttöön, melkein 3 vuotta, ja olen vasta päässyt siitä yli, mutta oonkohan vaan. Kun ihastuminen oli suurimmillaan, mietin että olen rakastunut ihmiseen, en sukupuoleen. Tämä tyttö oli vieläpä hyvin poikamainen ja se kiehtoi minua. Täytän pian 18, ja olen enemmän hukassa kuin ikinä.

En ole ikinä katsonut ns. Tämän kokemuksen olen kokenut vain kerran pari elämäni viimeisen vuoden aikana, eikä yksikään heistä ole oikea pari, he ovat fiktiivisiä hahmoja, jotka ovat miehiä ja homoseksuaaleja. Jos näkisit minut kaupungilla, et varmaan katsoisi toistamiseen, olen ihan hyvän näköinen, mutten ihmeellinen, näytän normaalilta teini pojalta.

Jos katsoisit hiukan tarkemmin huomaisit, että paitani on kireä siitä missä tissit kasvaa ja että kasvonpiiteeni ovat kovinkin naiselliset, vaikkei mikään muu minussa naisellista olekkaan.

Joten, olen siis nainen, joka ei haluaisi muuttaa itseään, mutta ei voi kuvitellakkaan elää lopun elämää siten, että minut nähdään ja että minua kohdellaan naisena.

Unelmaelämääni olisi olla homo mies, mutta olen nainen, ja jos pidän miehistä, olisin vain hetero ja hauskin osuus tässä on se, että en halua olla hetero. Haluan olla homo, koska siltä minusta tuntuu, mutta haluan poikaystävän, mutta satun olemaan nainen. Ja saatan yhä olla ihastunut oikeaan naiseen. En ole ikinä tuntenut olevani näin hukassa identiteettini kanssa, enkä halua puhua kenellekkään avoimesti tästä vaan kärpertyä peiton alle ja odottaa, että joku tulee ja kertoo mikä minun pitäisi olla… koska mä en enää tiiä?

Osaisko kukaan sanoo mitään mun sekaisin olevasta elämästä? Hei olen vuotias 'tyttö'. Olen tuntenut jo vitosluokasta olevani väärässä kehossa. En halua luokitella tyttöjen ja poikien juttuja, mutta minua kiinnostaa stereotyyppiset NS tyttöjen jutut hiukan enemmän poikien.

Tykkään myös hiusväreistä ja en olisi NS stereo tyyppinen poika. Onko tämä vain jotain tunnekuohua? Pienenä kotia leikkiessä olin aina isä ja leikin enemmän autoilla ja poikien kanssa Kouluun mentyäni olin outo josta minua kiusattiinkin.. Nyt olen yhden vuoden pukeutunut kuin poika. Minulla on kuitenkin ongelma: Onko se ihan normaalia? Voiko trans olla myös homo? Entä miten saisi rintaa piiloon, minulla on ikävä kyllä isot rinnat.. Terve, Olen 38v mies.

Olen käynyt nuorempana baareissa, ja minulla on ollut suhteita. Lyhin oli sen yön, ja pisin muutaman kk: Nyt olen ollut muutaman vuoden yksin, ja uudelleen aloittaminen tuntuu vaikealta. En halua aloittaa käymään taas baareissa. Tai muualla, missä ihmiset etsii pääsääntöisesti vain seksiseuraa. Haluaisin siis jotain pysyvämpää.

Minulla on profiilit muutamalla deittipalstalla, mutta kukaan ei ota yhteyttä. Ajattelen että olen ruma, kun kukaan ei uskalla ottaa minuun yhteyttä. On totta, etten ole ihan stereotyyppisesti homonorminen, neiti ja laiha. Mutta muuten minussa on paljon hyviä piirteitä.

Minulla on yksinäistä ja iltaisin on vaikeaa. Ajattelen puhua jollekin terapeutille, mutta ne tuputtaa vaan rauhottavia. Mitä siis voisin tehdä? Olen identifioitunut sukupuolettomaksi jo kohta kolme vuotta. Minulla oli joskus aivan hirveä määrä sukupuolidysforiaa, mutta lopulta suurella taistelulla pääsin yli asiasta.

Pystyin unohtamaan asian ja nauttimaan taas elämästäni. Nyt tämä olo on kuitenkin taas täällä. Vihaan niitä kehoni osia, jotka osoittavat parhaiten biologisen sukupuoleni. Tämä dysforia ei kuitenkaan ole vielä yhtä pahaa, kuin silloin ehkä vuosi sitten. En haluaisi joutua taas siihen ahdistuksen pyörremyrskyyn. Onko mitään keinoja, millä voisin saada dysforiani kuriin vielä, kun se on pientä?

Vai eikö se jätä minua ikinä rauhaan? Onko oikea ratkaisu vain yrittää unohtaa ja olla ajattelematta kehoni inhottavia kohtia? Vanhemmistani ei ole ainakaan apua tässä. Vaikka ystäväni kunnioittavat ja tukevat minua parhaani mukaan, eivät he cis-henkilöinä voi auttaa samalla tavalla.

Mihinkään fyysisiin muutoksiin minulla ei ole mahdollisuutta vuotiaana. Olen 38v kundi ja käyttänyt naisten alusvaatteita jo 10 vuotta ja haluaisin itselleni enemmän naisellisia muotoja, mm rinnat ja peppu, eli onko mahdollisuutta saada naishormoonia estrofem 2mg terveyskeskus lääkärin kautta? Olen vuotias, aseksuaalinen, panromanttinen demipoika, syntymässä todettu sukupuoli on tyttö. Rupesin kyseenalaistamaan seksuaalisuuttani vähän alle kaksi vuotta sitten, ja sukupuoli mietitytti puolen vuoden ja vuoden sitten välillä.

Olen tullut ulos jo kaapista kaikille, joille on tarvinnut; kaverit, perhe, luokkatoverit, opettajat. Kaverit on ollu tosi ihania, osa opettajista kivoja myös, osa taas ihan vähän epämukavia, luokkatoverit ihan ok osa, mutta sitten perhe Aluksi mulla ei oikein ollut mitään ongelmia kehon kanssa, mutta pikkuhiljaa vihaan sitä enemmän ja enemmän. Reidet ja takapuoli on ihan liian isot, rintojen pitäisi hävitä olemassaolosta, hartioiden pitäisi olla leveämmät Binderia olen yrittänyt hankkia, mutta äidin mielestä terveysriskit on ihan liian suuria, niin se nyt ei ainakaan vielä ole onnistunut.

Alkaa jo harkita sen salaa hankkimista. Sitten kanssa, kun on itselleen hankkinut miehekkäämmän nimen, se on vähän ristiriitaista. Olen sanonut, että syntymänimeä saa käyttää, ja niin ihmiset tekee, mutta sitä mukaan olen tajunnut että se saa itseni epävarmaksi ja epämukavaksi, kun ihmiset sitten sillä nimellä kutsuu. Kumminkin tykkään siitä syntymänimestä, ja tuntuu siltä, että vanhemmat vähän yrittää saada mulle syyllisen olon kun käytän mun uutta nimeä.

Sitten kun mennään virallisempiin asioihin, kuten näytelmiin koe-esiintymiseen, niin tuleekin isompi dilemma, että mikä nimi siihen nyt pistetään. Vielä yksi asia, jonka takia lähinnä tämän viestin lähetin, on sellanen mistä oon vielä enemmän tiedoton ja avuton; ääni.

Olen laulaja, eli en halua riskeerata mitään ääneni kanssa, enkä muutenkaan hirveän matalaa ääntä halua. Lisäksi hirveän suuri muutos pelottaa, eli hormoonijutuista taidan kieltäytyä.

Mutta silti ääni tuntuu aivan liian korkealta. Olen kuullut neuvoja siitä, että ääntä pitäisi vaan opetella madaltamaan, ja olen yrittänytkin, mutta tulokset tuntuu mulle ihan liian pieniltä ja mitättömiltä. Onko olemassa mitään muuta tapaa madaltaa ääntä?

Alkaa tuntua vähän toivottomalta tämä. Onneksi ei nyt enempää tarvitse listata ongelmia ja heikkouksia kun niistä on suurimmaksi osaksi päästy eroon. Olen tiennyt ihan pienestä, että olen trans. Oon tosi epävarma mun pituudesta koska oon cm ja en enää kasva ja en tykkää mun rinnan alueesta yhtää.

Päätin joku aika sitten, että meen amikseen artesaani puualalle. Äitiä ainakaa ei haitannut mutta en tiiä mitä sitten teen kun haluun vaihtaa nimen, saaha testosteronia yms. Mulla on yks kaveri joka tietää kaikesta ja aikoo auttaa mua mutta en sit tiiäiti. Moi olen 52 vuotias ja ollut transseksuaaline vuodesta alkaen ja tykännyt vanhemmista miehistä.

Olen käynyt kaikki stadin mestat ja tunnen gay piirit. Nyt mulla on vakisuhde 62 -vuotiaan miehen kanssa enkä liiemmin liiku laaksossa, ruudussa tai motareiden levarilla. Haluaisin muuttua naiseksi kokonaan koska mulla on sellainen tunne että olen nainen ja tykkään miehen kanssa sekstailla enemmän kuin naisen Lue vastaus.

Moro, olen vuotias, enkä ole oikein varma sukupuolestani. Biologinen ja juridinen sukupuoleni on tyttö, mutta minusta tuntuu kummalliselta, kun minusta puhutaan "tyttönä" "neitinä" tai "naisena". Minulla on lyhyet hiukset ja olen aina käyttänyt miesten vaatteita, jos olen saanut valita.

Haluaisin binderin, mutta en juurikaan tarvitse sitä, eikä Suomessa ei oikein myydä bindereitä enkä ole uskaltanut kertoa vanhemmilleni tästä mitään. En tykkää vartalostani tai naamastani, enkä ole uskaltanut mennä esim. En tykkää puhumisestakaan, koska vaikka ääneni on melko matala, sen kuullessa ajattelee ensimmäisenä että "Jaha, tuo on tyttö". Molemmat vanhempani ovat melko homo- ja transfobisisia, mutta isäni on sanonut että hyväksyy minut vaikka olisin mitä, mutta pelkään silti heidän reaktioitaan.

Enkä ole varma, olenko trans, vai onko tämä vain joku epämääräinen vaihe jolle nauran kymmenen vuoden päästä. Minua pelottaa, että jos esim. Hei, olen syntynyt tyttönä, mutta tunnen oloni pojaksi. En ole kumminkaan varma olenko poika.

Silti minua ahdistaa ja inhottaa tanssia "tyttönä" opettaja on valinnut parit ja parini on siis cispoika. En ole ennen käynyt katsomassa itsenäisyyspäivän tanssijaisia, eikä kukaan koulussani tiedä että koen olevani enemmän poika kuin tyttö.

Minulla on siis lyhyet hiukset ei polkkatukka, vaan aivan lyhyet. Kyselin luokkatovereiltani tietävätkö he kuinka tanssijaisiin täytyy pukeutua. Kuulemma "tyttöjen" täytyy pukea mekko. En tahdo pukea mekkoa. Koko tanssijaiset vaikuttavat inhottavilta, mutta eniten minua huolestuttaa tämä sukupuolijuttu. Vanhempani eivät siis tiedä myöskään siitä, että koen olevani enemmän poika kuin tyttö. Olen vuotias, aseksuaalinen, panromanttinen demipoika, jonka syntymässä todettu, biologinen ja juridinen sukupuoli on tyttö.

Siitä ei ole kauaa, kun kyseenalaistin seksuaalisuuttani, ja sukupuoli selvisi vain vähän aikaa sitten. Kuten odotettavissa, minulla on pientä epämukavuutta kehoni yms. Välillä haluaisin eroon rinnoistani, feminiiniset muotoni häiritsevät ja haluan epätoivoisesti matalamman äänen. Genitaaleillani minulla ei oikeastaan ole minkäänlaista ongelmaa.

En kuitenkaan halua tehdä mitään pysyvää päätöstä. Välillä, mielestäni on ihan kivaa omistaa rinnat. En tavallaan uskalla ottaa testosteronia, koska olen laulaja, enkä halua ottaa pienintäkään riskiä - ja on itseasiassa näyttelijänä hauskaa näytellä muuta kuin omaa sukupuolta vaikka haluaisin vaihteeksi miesroolin.

Olen yrittänyt madaltaa ääntäni luonnollisesti, vain opettelemalla puhumaan hieman matalammalta - se tosin tuntuu vaikealta ja hitaalta prosessilta, joka ei vaikuta ääneeni niin paljon kuin haluaisin. Rintojen bindaus on myös pieni ongelma. Olen koulussa aina välillä käyttänyt paidan ja alustopin välissä pitänyt venyvää vyötä, mutta se ei tee isoa muutosta, tuntuu epämukavalta, eikä pysy aina paikallaan. Haluaisin oikean binderin, mutta niitä myydään vain netissä, ja niiden tilaaminen ja samalla kaapissa pysyminen on vaikea tehtävä.

Sen lisäksi ne ovat melko kalliita, enkä osaa netistä tilatessa olla varma siitä, että ovatko ne sopivat. Minua myös, ärsyttää se, että minun on vaikeampi mennä läpi miehestä, koska pidän mielelläni hameita ja mekkoja. Ja, kuten äsken viittasin, olen vielä kaapissa. Monille, mutta monille olen myös tullut ulos. Olen kertonut kaveriporukallemme, hieman epäsuoraan muille luokkalaisillemme saattaa olla outoa, että kerroin heille, sillä he eivät ole millään tavalla läheisiä minulle, enemmän vatsakohta, mutta sillä ei ole paljon merkitystä , olen pistänyt somessa sukupuolekseni "en tiedä", vaihtoehtoiseksi nimekseni miesnimeni ja he-pronominit käytettäväksi minusta koska kukaan ei kuitenkaan katso facessa tietoja, heh , ja lisäksi olen kertonut yhdelle opettajistamme yksi oppilaiden suosikeista, luotettava, terveystiedon opettaja.

En ole kuitenkaan kertonut perheelleni mitään. He tietävät, että olen sateenkaarinuori, sillä olen käynyt heidän tietäessä pridessa ja monissa sateenkaarinuorten tapaamisissa, mutta he eivät tiedä muuta.

Paitsi isoveljeni, joka on vähän hankalampi juttu. Minulla on tumblr, jossa olen puhunut siitä kuinka hämmentynyt olen ollut sukupuolestani.

En ollut ollenkaan huomannut, että veljeni on yksi seuraajistani. Veljeni on myös nähnyt yhden priviledgebingon, jonka täytin - siinä olin pistänyt kysymysmerkin siihen, että olisin mies, ja pistin siihen myös, etten ole cis. Olen vältellyt aihetta veljeni kanssa, ja tuntuu siltä, että hankin on. En kuitenkaan uskalla tulla kaapista. Ennen ajattelin, etten kertoisi sukupuolestani koskaan, mutta nyt olen huomannut, etten voi pysyä ikuisesti kaapissa. En tiedä yhtään miten tai milloin kertoisin.

En haluaisi tehdä siitä suurta asiaa, mutta se kuitenkin on, kun minut on kasvatettu sanomalla jatkuvasti minun olevan tyttö, nuori nainen, prinsessa yms. En tiedä yhtään mitä tehdä ja se hirvittää. Olen nainen 17v ja olen jo pari vuotta tiennyt, että pidän naisista, miehet eivät kiinnosta ollenkaan, joten olen lesbo. Olen täysin sinut sen kanssa ja kaikki on hyvin. Pukeudun miestenvaatteisiin ja minulla on lyhyet hiukset, koska ne tuntuvat minulta itseltäni.

Mutta nyt olen vähän aika sitten alkanut miettiä kehoani Luulin, että se on vain ohi menevää, mutta se on jäänyt kalvamaan. En tunne olevani nainen, mutta en mieskään eli en halua miehen kehoa. Minua ahdistaa kutsua itseäni naiseksi tai sanoa jollekin olevani nainen. Myös terveyslomakkeiden täydennys ahdistaa tai mikä vaan lomake johon pitää kertoa sukupuoli. Ahdistaa myös naisten pukuhuone. Ei se, että siellä on muitakin vaan oma kehoni ahdistaa En tiedä mikä olen, jos en tunne olevani nainen tai mies ja kehoni vaivaa minua.

Kehossani minua vaivaa eniten rintani. Haluan poistaa rintani, jotta tuntisin itseni paremmaksi, että silloin "en ole nainen, mutta en mieskään"-tyylillä.

Minkä ikäisenä voi poistaa rinnat ja paljonko se maksaisi? Minkälainen prosessi se on? Onko kuukautisten lopettaminen mahdollista? En ole kertonut vanhemmilleni tai sisaruksilleni. He eivät tiedä, että olen lesbo tai tästä keho asiasta mitään. Uskon, että vanhempani hyväksyisivät minut lesbona, mutta olen epävarma hyväksyvätkö he minut jonain muuna kuin naisena tai miehenä. Sisarukseni pelottavat minua eniten.

He ovat puhuneet minun kuullen negatiivisesti seksuaalivähemmistöstä, kuinka transsukupuoliset ovat ällöttäviä ja että homot ja lesbot eivät saa tulla heidän lähelleen ja kaikkea tämmöistä. Tuntuu että he eivät hyväksy muita kuin heteroita ja "normaaleja" ihmisiä. Sävy jolla he puhuvat tuo heti ahdistuneen tunteen. Olen heidän kanssaan myös paljon tekemisissä. Jos kerron heille, niin pelkään, että se rikkoo välimme pysyvästi. Ainoastaan lähimmille ystävilleni olen kertonut ja he ovat hyväksyneet minut ja auttaneet ja tukeneet minua, mistä olen helpottunut ja kiitollinen.

Miten voin kertoa vanhemmilleni ja sisaruksilleni näistä asioista? En tiedä miksi kutsua itseäni tai mikä olen Ja mitä minun kannattaa tehdä. Haluaisin kutsua itseäni joksikin. Oon 15 vuotias tyttö. Tai ainakin aikaisemmin olen pitänyt itseäni tyttönä. Nyt vuoden aikana musta on tuntunut mun kroppa lähinnä vastenmieliseltä. Välillä oon ihan tyytyväinen, mut välillä haluisin vaan mun rinnat pois. Tykkään välillä pukeutua maskuliinisemmin ja meikkaan mun kasvot maskuliinisemmaksi.

Ja oon ilonen silleen. Mut välillä taas tunnen oloni tyttömäisemmäksi ja käytän "tyttöjen" vaatteita. Olen lukenut "genderfluid" ihmisistä nyt paljon ja samaistun oikeastaan siihen kuvaukseen.

Välillä oon poika ja välillä tyttö ja välillä en kumpikaan. Mutta aikaisemmin musta ei tuntunut tältä, joten en tiedä onko tää vaan ihimenevä vaihe vai enkö mä oikeasti ole tyttö. Ahdistaa kun en osaa sanoa mitä sukupuolta edustan ja en tunne ketään ihmistä, joka ymmärtäisi tän, koska kaikki tietävät selvästi niiden sukupuolen mun lähipiirissä. Miten opin tajuamaan ihteäni? Tai miten opin olemaan vihaamatta mun vartaloa? Niin, löysin tämän sivun erään aseksuaali-neuvonta-sivun kautta.

Olen vuotias, enkä koskaan ole sillälailla pitänyt kenestäkään. Naimisiinmeno ja seurustelu vaikuttavat vain luotaantyöntävältä. Tietysti olen onnellinen toisten puolesta, mutta en itse haluaisi minkäänlaiseen parisuhteeseen. Pikkutyttönä, ykkös-kakkosluokalla, tietysti oli porukan mukana siinä "oi kun on söpö poika"-jutussa. En kuitenkaan ole ajatellut poikia mitenkään seurustelukumppaneina, niinkuin en tietysti tyttöjäkään. Sain vanhempana jotain kolme vuotta sitten?

Ei se haitannut, mutta inhotti sillä lailla kuvitella kaksi poikaa pussaamassa. Mutta kun luin, oliko se tänä vuonna, kirjan, jossa eräs lempihahmoistani paljastui homoksi, käsitykseni muuttui. Sieltä, tägrämin ihmemaailmasta, löysin myös Aromantikot ja Aseksuaalit. Ne jotenkin kolahtivat, ja tunnuin kuuluvani vihdoinkin johonkin: Aamulla jaksoin nousta ylös sen onnen voimalla.

Piirsin vihkoon pienellä Ace-pride lippuja, ja se toi minulle hyvän olon tunteen. Joskus kun on kesäloman aikana kamala epävarmuus päälle, olen vakuuttanut mielessäni itselleni, että olen Aromantikko ja Aseksuaali. Olen hyvin uskonnollinen, löysin valaistumisen vasta ekana yläkouluvuonna, viime vuonna. Kaikki oli silloin koulussa niin rankkaa, minua kiusasi luokan eräs poika.

Huusi ilkeyksiä porukkansa kanssa. En tuntenut kuuluvani porukkaan. Lainasin kirjastosta silloin erään Narniaa käsittelevän kirjan, joka sitten kertoikin Narnia -sarjan uskonnollisesta puolesta. Luin koko sarjan uudelleen, ja eräänä aamuna kouluun kulkiessani koin linja-autossa jonkinlaisen valaistumisen. Rupesin itkemään spontaanisti, en tiedä miksi. Minulla on seinällä sänkyni yläpuolella huopataulu Aslanista. Joskus kun on oikein kovaa, rukoilen, tai ainakin yritän rukoilla, sen alapuolella.

Joskus rukoilen muuten, mutta kun oikein kunnolla sattuu, niin silloin sen kuvan lähellä. Siitä on jotenkin hyötyä. Joskus hiukan alle kymmenvuotiaana, siinä seitsemän vuoden hujakoilla, olin usein leikeissä poikahahmo. Leikin aina eläimiä, en melkein koskaan ihmistä. Ja jos leikin, niin olin lemmikin omistaja. Hyvin harvoin se eläinhahmo oli tyttö, aika usein poika ja joskus ei kumpikaan. Pienempänä oli hetkiä, jolloin halusin olla poika. Minua ei haitannut, että olin tyttö, mutten erityisesti kokenut olevanikaan tyttö.

Sitten oli pitkä hiljainen vaihe, kun kaikki sujui "normaalisti". Nyt, murrosiässä, on kuitenkin alkanut taas vaivata. Joskus, aika usein, kaikki sujuu normaalisti, mutta välillä ei niinkään. Joskus on täydellisiä itseinhon hetkiä. Heti kun huomasin niiden alkavan kasvaa, murrosiän alkuvaiheessa, pillahdin itkuun nähdessäni itseni peilissä.

Nyt vain harmittaa, ja joskus itkettää. Eivät kai mitenkään isot tai pienet, mutta minua ne haittaavat. Olen yrittänyt peittää ne, siteillä ja taittamalla kireän topin kaksinkerroin, mutta niistä tulee lähinnä turhautunut "jaaha"-olo.

Olen estänyt äitiä ostamasta minulle liivejä, koska ajatuskin niistä inhottaa. Minusta myös tuntuu, etten edes haluaisi olla ihminen. Tai ainakin toivon, että osaisin muuttua naakaksi.

En välttämättä aina oikein edes halua ihmisen kehoa, koska feminiinisyys paistaa. Pienempänä oli ihan okei käyttää mekkoa. Nykyään en välttämättä pukisi sitä päälleni kuin maksusta. Naamiaisasussa voin pitää hametta, esim. Niin ikään "tyttömäiset" jutut, kuten meikkaaminen ja pojista keskusteleminen eivät kiinnosta minua lainkaan. Olen myös huomannut olevani jonkin verran allerginen meikeille ja hajusteille, silläkin on siis lusikkansa sopassa.

Olen alkanut miettiä agenderia, mutta en koe itseäni täysin sukupuolettomaksi. On OK, että minua kutsutaan tytöksi, mutta en todellakaan halua, että minua kutsutaan naiseksi. Inhottaa, kun äiti tai joku muu joskus sanoo minun olevan "kaunis nuori nainen". Sekä kaunis että nainen tuntuvat pahalle. Vaatteitani voi toki sanoa kauniiksi, muttei minua. En myöskään haluaisi minua kutsuttavan komeaksi, mutta ei siitä haittaakaan ole.

Mutta "miehekäs" menee jo yli. Onko mahdollista olla ikäänkuin demi-girl, mutta jotenkin osaksi agender? Ei mikään pokatyttö, vaan jokin agendertyttö tai jotain? Viime aikoina on alkanut tuntua, että voisin olla joku muu. Joinakin päivinä olen ihan tyytyväinen itseeni ja tyttönä olemiseen, joinakin päivinä taas haluaisin olla poika tai en kumpikaan. En kuitenkaan haluaisi olla kaikilta osin poika, esim sukupuolenkorjausta en koe tarvitsevani.

Haluaisin tavallaan molemmista sukupuolista parhaat asiat. Joinakin päivinä esimerkiksi vihaan rintojani ja haluaisin ne pois, joskus ne eivät haittaa ollenkaan.

Rakastan käyttää poikien vaatteita ja pukeutua sukupuolineutraalisti. Leikkasin vasta lyhyen tukan, enkä halua enää kasvattaa pitkää. En ole seurustellut, mutta minusta tuntuu, että voisin olla suhteessa yhtä hyvin naisen kuin miehenkin kanssa.

Onko tämä kaikki normaalia ja onko sille joku nimitys? Minua vaivaa kovasti se, että miksi useissa homoissa, ja ilmeisesti myös minussakin hieman, on joitain sellasia erikoisia, voisi sanoa naismaisia piirteitä, ehkä nimitys ei ole oikea, mutta sellaisia piirteitä joista voi joskus päätellä tai arvata että kyseinen henkilö todennäköisesti on homo. Ajattelin aiemmin, että ne ovat vain matkittuja piirteitä, esim. Mutta olen alkanut epäillä, että ehkä näissä piirteissä voi olla jotakin myötäsyntyistä.

En ole tietoisesti itse matkinut sellaista tyyliä, mutta siitä huolimatta minun on arvattu olevan homo, tuollaisten piirteiden perusteella. Kävelytyylistäni, "pehmeästä" olemuksestani yms. Onko asiasta tehty mitään tutkimusta, johtuuko kyseinen "pehmeys" joissakin homomiehissä esim.

Vaikuttaisi että joillakin lesbonaisilla olisi eräänlainen "kova" piirre itsessään, eli ns. Olen 19 ja koen olevani transsukupuolinen. Olen hautonut asiaa lähes 5 vuotta, mutta vasta reilun vuoden olen ollut varma asiasta. En ole kuitenkaan koskaan kertonut asiasta kenellekään. Tavallaan olen tiennyt jollain tasolla siitä lähtien, mutta silloin ajattelin vain, etten pidä kehostani koska olen lihava olin kuitenkin reilusti alle 40kg.

Myöhemmin aloin "leikitellä" ajatuksella, että olisinkin oikeasti poika enkä tyttö, mutten moneen vuoteen kuitenkaan tehnyt asialle mitään. Nyt kuitenkin jostain syystä päädyin siihen, etten enää voi "valehdella" itselleni. En ollut aiemmin kokenut transsukupuolisuuden "oireita" kovin vahvasti, joten siksikin olin helposti epäillyt itseäni. Nyt kuitenkin olen havahtunut siihen, miten "väärältä" kaikki tuntuu. En esimerkiksi ollut kokenut varsinaista dysforiaa ennen kuin vasta viime kuukausina, mutta nyt ahdistun todella helposti pienistäkin asioista.

Tunnen olevani tällä hetkellä hukassa. Olen tullut liian pitkälle mennäkseni takaisin, mutta tuntuu siltä, etten voi jäädä tähänkään tai teen jotain peruuttamatonta. Pelkkä ajatus siitä, että kertoisin perheelleni saattaa aiheuttaa ahdistuskohtauksen, eikä minulla ole muita kenelle voisin harkita kertovani. Tunnen olevani asian kanssa todella yksin enkä tiedä mitä tehdä. Olen vuotias tyttö ja olen murrosiästä asti kokenut, etten halua olla feminiininen enkä maskuliininen.

Kun aloin lähestyä teini-ikää ja äiti alkoi puhua naiseudesta ja kannustaa minua näyttämän kauniilta, minua ahdisti kamalasti. Halusin mahdollisimman kauas kaikesta naisellisesta ja jätin tahallani ulkonäköni huomiotta. Pukeuduin isoihin vaatteisiin, koska minusta tuntui pelottavalta näyttää kehoni muille. En koskaan halunnut olla poikamainen tai yrittänyt näyttää pojalta - halusin vain eroon kaikesta naiseuteen liittyvästä.

Myöhemmin lukiossa aloin meikata ja pukeutua siroihin vaatteisiin, mutta tein sen lähinnä, koska tunsin alemmuutta naistellisempien kavereideni rinnalla. Naiselliselta näyttäminen ei koskaan saanut minua tuntemaan oloani erityisen mukavalta, vaan tuntui, että olin käärinyt itseni lainavaatteisiin, jotka puristivat joka puolelta. Meikki kasvoilla tuntui jonkinlaiselta maskilta.

En kokenut, että ulkonäössäni ilmeni mitään sisäisestä maailmastani. Kun menin yliopistoon, aloin pukeutua rennommin ja löysin itseni akateemisista asioista. Tein kokeiluja ulkonäköni suhteen ja pukeuduin joskus korostetun poikamaisesti. Sekin sai kuitenkin oloni tuntumaan hyvin epämukavalta. Sitten yhtenä päivänä näin netissä videon naisesta, joka koki olevansa sukupuoleton. Ajattelin, että siinä se vastaus on; olen sukupuoleton.

Tiedän, että tältä minusta tuntuu, mutten ole kuitenkaan löytänyt asialle mitään tieteellistä todistusta. Tiedän, että esimerkiksi homoseksuaalisuus ja transseksuaalisuus ovat kummatkin kehon omasta hormonitasapainosta johtuvia juttuja, mutta sukupuolettomuudelle en ole löytänyt mitään selitystä. Voisiko tällä olla jotain tekemistä sen kanssa, että olen biseksuaalinen? Oon 17 vuotias tyttö, mulla on pitkään ollu fiilis et haluaisin olla poika.

Mua ahistaa tää et oon väärässä kehossa missä en haluaisi olla. Ylä-asteella mulla oli ulkonäköpaineita ku en ollu yhtä hoikka kuin muut tytöt. Lopetin viiltelyn kun löysin tän poikamaisen tyylin poikamaiset vaatteet, lyhyet hiukset jne. Oon jonkin verran saanut palautetta tästä tyylistä mutta en oo välittäny, tää poikamainen tyyli on auttanu mua hyväksymään itseni sellaisena ku oon.

Oon kiinnostunu pojista, mutta Nyt pari päivää oon miettiny et tykkään myös tytöistäkin. Tää on niin hämmentävää ku en oo ikinä ajatellu tällaisia asioita. Oon kertonu parille kaverille, etsivä nuorisotyöntekijälle ja seurakunnan nuorisotyönohjaajalle tästä.

Hei, olen vuotias opiskelija. Olen hyvin pitkään tuntenut ulkonäköni itselleni vastenmieliseksi. Olen nykyään yrittänyt toteuttaa itseäni ja huomannut, että eniten tunnen olevani oma itseni, kun en identifioi itseäni naiseksi. Toisaalta, en identifioidu kokonaan mieheksikään. Ulkonäköni silti tuottaa minulle jatkuvaa stressiä.

Unelmani olisi näyttää ulkoisesti erityisen miehekkäältä ja silti olla nainen. Toivon tulevaisuudessa, että voisin poistaa kohtuni yms. Olen pienestä lapsesta asti tiennyt, etten synnytä. Muuten olen kehooni tyytyväinen; ulkoisesti en korostu naiseksi joksi olen siis syntynyt, naiseus ei haittaa , olen kehonrakenteeltani "neutraali".

Kysyisinkin, miten voin korostaa maskuliinisempia piirteitäni? Tiedän, että haluan leikkauksia ja hormonihoitoja, mutta tarvitseeko minun käydä sama prosessi kuin trans-ihmisten? Itse nimittäin tunnen olevani pikemminkin androgyyni tms. En ole koskaan ollut parisuhteessa, enkä harrastanut seksiä. Olen varsin tunteellinen ihminen, joten suhteen fyysistä puolta ajatellessani parisuhdekin saattaa tuntua ahdistavalta. Voisiko aseksuaalisuus johtua mahdollisesti omasta epävarmuudesta tai itseinhosta omaa kehoa kohtaan?

Seksi vaikuttaa minusta mielenkiintoiselta, mutta ajatellessani itseni siihen kohdalle koen sen kuvottavaksi. Alastomuus on minulle epämiellyttävä asia, enkä kiihotu siitä. Alastomat ihmiset eivät ole mielestäni hyvännäköisiä, vain enemmänkin ällöttäviä. En uskalla puhua muille asiasta, koska pelkäisin että minua pidettäisiin lapsellisena tai naiivina. Voisin kuvitella itseni helposti romanttiseen suhteeseen sekä miehen että naisen kanssa, ja minulle läheisyys on miellyttävä asia mutta vain omilla ehdoillani, enkä aina voi vaikuttaa siihen, jos tilanne saakin minut ahdistumaan.

Ajatus joistain seksuaalisista tilanteista voi olla mielestäni mielenkiintoinen, mutta samalla ajatus saattaa ahdistaa. Toisinaan tuntuu, että minussa on jotakin vikana. En uskalla määrittää itseäni aseksuaaliksi, sillä ajattelen, että ehkä tämä on vain vaihe ja myöhemmin kasvan 'normaaliksi' niin kuin muut.

Tämä epävarmuus on jatkuva rasite, ja haluaisin vain olla varma itsestäni. Luulen kuitenkin, että joudun odottamaan pari vuotta ennen kuin saan tietää olenko varmasti aseksuaali. Saatan pitää ihmistä fyysisesti viehättävänä, mutten ajattele ketään seksikkäänä. Voinko olla aseksuaali kaikesta tästä huolimatta? Pelkään tulla ulos kaapista, jos myöhemmin toteankin, että olen seksuaali, mutten kuitenkaan kestä epävarmuutta.

Mitä voisin tehdä asialle? Mä olen miettinyt jonkun aikaa jo, kuka mä olen. Mähän synnyin ikävä kyllä pojaksi, ja nyt omassa päässä on pikkuhiljaa alkanut asiat selviään.

Mutta en ole uskaltanut kertoa kenellekään tuntemuksistani. Uskon että kaikki ottaisi tosi hyvin ja tällee, mutta en vaan uskalla. En tiedä kenelle uskaltaisin kertoa ensimmäisenä, koska mua pelottaa super paljon, että jos ne hylkääki mut.. En tiedä mitään, mua ahdistaa mennä koulussa liikuntatunnille, vessaan ja kaikkialle mihin pitää mennä tiettyyn sukupuolelle suunnattuun paikkaan.

Pidän itseäni tyttönä enemmän kuin poikana, mutta en uskalla mennä esim. Olen aika yksin tämän asian kanssa, en ole kertonut kellekään ja tämä on eka kerta, kun kirjotankaan mihinkään, toivon saavani jonkinlaista apua ja mielenrauhaa: Hei mä oon poika.

Tosin mulla on tytön vartalo. Ihmiset yleensä pitää mua poikana, koska mä näytän pojalta, mulla on siilitukka ja mä käytän poikien vaatteita ja mun rinnat on onneksi niin pienet ettei ne näy paidan alta vaikken bindereitä käytäkään. Mä tykkään korjata autoja ja hitsata ja rakentaa ja laskea matikkaa rekkakuskin koulutuksen oon saanu ja nyt opiskelen insinööriksi ja urheilla ja metsähommista tykkään kans mutta mua ei kiinnosta perinteiset naisten työt enkä mä ajattele itseäni naisena.

Mä en tunne olevani nainen, mä en samaista itseäni naisiin, mä olen poika. Jos joku sanoo mua naiseksi niin se ei tunnu hyvältä, mun tekis heti mieli älähtää et älä sano mua siksi, mutta jos joku sanoo mua pojaksi tai nuoreksi mieheksi, niin se on kivaa, se tuntuu jotenki oikeelta.

Mä olisin halunnu syntyä pojaksi. Mulla oli jo pentuna aina poikien vaatteet ja lyhyehkö tukka ja leikin veljen kanssa autoilla, traktoreilla, legoilla, aseilla ym. Roolileikeissä mä olin aina poika. Ala-asteikäisenä mua luultiin toisinaan pojaksi enkä mä sitä silloinkaan moittinu. Yläasteikäisenä mä näytin tytöltä, semmoselta urheilijatytöltä, mulla oli aina ponnari ja lenkkarit, mä olin kai lähinnä niinku poikatyttö, mutta kyllä mut tytöksi tunnisti vaikka olikin poikien vaatteet ja hokkareilla luistelin.

Murrosiän jälkeen mä olin taas enemmän pojan kuin tytön näköinen ja autohommat rupes kiinnostaan enemmänki ja tuntuu että vuosi vuodelta mä oon aina vaan poikamaisempi jossain vaiheessa rupesin käyttään miesten boxereitakin koska musta ei tuntunu luontevalta pitää naisten omia enkä mä usko, että musta koskaan naisellista naista tulee, en mä edes haluaisi olla sellainen.

Mä en oo ikinä meikannu tai lakannu kynsiä tai käyttäny koruja tai naisten vaatteita paitsi ehkä pari ekaa vuotta kun en vielä ite voinu valita vaatetusta.. Mä en oo tuntenu kuuluvani mihinkään tyttöryhmään, mä tunsin aina itseni jotenkin ulkopuoliseksi ja erilaiseksi vaikka en tiennytkään et millä tavalla erilaiseksi.

Nykyään mulla on yksi naispuolinen kaveri ja muut on miehiä. Mä tunnen kuitenki vetoa miehiin, oon aina ihastunu itseäni vanhempiin miehiin enkä kertaakaan kehenkään naiseen.

En mä pidä itseäni homona koska mä tykkään heteromiehistä ja mulla on naisen vartalo eli jos mä seurustelisin joskus semmosen kanssa tosin en tiedä voiko ketään ikinä kiinnostaa tämmönen sekopää niin ihan normaali? En mä tiedä mitä tehdä. Joskus mä ajattelen että jos mä olisin syntyny pojaksi niin mä varmaan tykkäisin tytöistä mutten mä tiedä olisinko muuten niin kovin erilainen.

Mutta ei musta voi ikinä tulla oikeaa poikaa. Se on niin raastavaa tuskaa ettei siihen ole edes sanoja keksitty eikä numerot riitä. Joskus kun mä herään aamulla niin mä ajattelen että mä oon Timi ja että mulla on pojan vartalo ja mä istun sängyn reunalla ja kuvittelen että mä oon oikeesti poika ja meen kylppäriin Batman- pyjamapaita päällä ja kuvittelen että mulla on rintakarvoja sen alla eikä rintoja ja boxerit jalassa ja "ajan" partaa eli leikin vaan sen koneen kanssa koska eihän mulla parta kasva vaikka mä haluaisin että se kasvaisi ja mä haluaisin olla poika hei mä olisin halunnu syntyä pojaksiiiiiiiii!!!!!!

Ehkä se vähän helpottaa sitä sairasta tuskaa jolle ei kuitenkaan voi tehdä mitään kun on vaan oma itsensä eikä yritä väkisin olla nainen, kun kattoo peiliin ja näkee siinä lyhyttukkaisen pojan jolla on autopaita ja miesten farkut ja voi esiintyä poikana eikä rinnat oo suuret mä en tiedä mitä mä tekisin jos ne olis isot tulisin varmaan höperöksi ja suurin kehu mitä mulle voi "naisena" sanoa on se kun jotku on eka luullu pojaksi ja sitten kun ne on kuullu mun nimen niin ne on ollu niin ällistyneitä ettei ne oo sanonu hetkeen mitään eikä ne oo meinannu millään uskoa etten mä ole poika ja sitten ne on lopulta sanonu että sähän oot ihan pojan näköinen ja sulla on tommoset vaatteetkin ja sähän käyttäydyt ku poika, et sä voi millään mikään tyttö olla.

Kerran jotku sanoi mulle niin ja vähänkö se tuntui mah-ta-val-ta. Yks isän kaveri, joka meillä joskus kävi, kysyi multa aina että ootsä ny Jenni vai Ville ja kun mä sanoin et Jenni niin se vaan nauroi ja sanoi et ihan samannäköisiä ootte.

Semmoset kommentit on kivoja. Joo on kivaa leikkiä poikaa. Mä oon leikkinyt niin kauan -mitäs sitten kun leikit loppuu. Todellisuus paiskaa aika kovaa välillä.

Mitähän tässä olisi tehtävissä vai onko mitään? Olen 14v tyttö ja en tiedä kuka olen tai mikä olen. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, kuka olen, ja joskus tuntuu, että olen transsukupuolinen. Haluaisin kovasti olla poika koska miesten lihaksikas vartalo on niin kaunis ja haluaisin semmoisen itsekin, haluaisin kesäisinkin olla ilman paitaa niin kuin pojat.

Pidän myös jotenkuten naisen vartalostani, mutta se ei tunnu oikealta. Enkä uskalla puhua tästä kenellekään, koska kerroin parhaalle kaverilleni olevani tälläinen kuin olen ja hän lopetti kaveruutemme siihen. Pelkään sitä mitä muut ajattelevat. Pidän pojista ja yhdestä meidän koulun pojasta, mutta en halua menettää mahdollisuuttani olla hänen kanssaan yhdessä. Suurin osa 40v sinkkunaisista kun tuppaa olemaan rasva suupielestä valuvia sotanorsuja Treenatkaan, kuntoilkaa ja pistäkää ruokavalio kuntoon!

Itseltäni näin 41v sinkkumiehenä vaadin toki samaa. Ei kaljamahaa, ei ylipainoa! Tulis enemmän pariskuntia, jos ihmiset pitäisivät kropastaan huolta. Päivänne voi olla pilalla nyt, kun kuulette tämän, mutta niin sanotusti IRL asia tuskin haittaa ketään, koska olen ihan yksin tässä huoneessa ja silloin kun en olekaan, niin tunkeutujalla toivottavasti on muutakin asiaa kuin tulla pahoittamaan mielensä pukeutumisestani. Etsi Toggle navigation Valikko.

Keskustelu24 Suhteet Sinkut "Naiset eivät oikeasti halua seksiä mutta suostuvat siihen, "Naiset eivät oikeasti halua seksiä mutta suostuvat siihen, koska haluavat Näin totesi tunnettu brittiläinen koomikko ja mediapersoona Stephen "Jeeves" Fry.

Fry on homo ja vasemmistolainen ja kaikki pitävät hänestä. Jos hän ei olisi homo, hän olisi YTM. Mies sanoi taannoin samaa tällä palstalla. Hänet haukuttiin alimpaan helvettiin. Fryn mukaan homojen seksuaalisuus on totuus miehen seksuaalisuudesta, Heteromiehetkin haluaisivat etsiä seksiseuraa homojen tapaan puistoista, yleisistä vessoista ja seksisaunoista, Naiset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet osallistumaan tällaiseen, koska heitä ei kiinnosta seksi vaan parisuhde.

Jos naiset olisivat oikeasti kiinnostuneita seksistä, he harrastaisivat sitä homojen tapaan mahdollisimman paljon mahdollisimman monien eri partnereiden kanssa. Heteromiehet toki haluaisivat elää kuten homot, mutta vain harvoille YTM: Sukat sandaaleissa-gallup Tästä heräsi kysymys: Näin isokaluisena miehenä olen huomannut että kyllä naisia kiinnostaa seksi ihan estottomasti, sellaista käsittelyä olen osakseni saanut että tuota kiinnostamattomuus väitettä en kyllä allekirjoita.

Olen tätä myös naisiltani kysynyt ja vastauksena on ollut että jotkut partnerit eivät vain yksinkertaisesti sytytä, elikkäs kiihota. Useimmiten ne partnerit ovat juuri niitä joitten kanssa halutaan tasapainoiseen parisuhteeseen. Tosiasiassa nainen on aika rietas ja kyltymätön seksipeto kun vain osaa oikein käsitellä. Naisen himo isoa kalua kohtaan on tabu, josta ei julkisesti saisi puhua ja jonka naiset aina kysyttäessä kiistävät. Kukaan nainen ei tunnusta jättäneensä miestä, siksi että tällä on pieni kalu.

Silti moni nainen on tehnyt niin. Minä olen suhteellisen nirso siitä, kenen kanssa menen sänkyyn. Siihen, että niin käy, tarvitsee miehessä todellakin olla jotain, mikä sytyttää.

Ja kyllä, se sytytys voi olla ihan puhdasta seksuaalista halua Toki sänkyyn voin mennä myös sellaisen kanssa, joka ei herätä pelkkää seksuaalista halua, mutta silloin liikkeellä avoimin mielin Mutta sänkyyn en mene pelkän parisuhteen toivossa enkä sellaisen kanssa, joka ei sytytä eli suurin osa miehistä millään tavalla.

Ja yhdyn myös tuohon yhteen alempaan kommenttiin, että "täytyy olla totta, kun kerran homomies ja neitsytpoika niin sanovat". Eipä tuota enää tuon paremmin voisi kiteyttää. Ja tuosta syystä mulla on itsetunto nollilla, ja enkä tule olemaan minkään naisen kanssa juuri tuon takia. Olkoon vaikka ulkomaalainen nainen.

Ja näin todistamme että naiset valehtelevat rakastavansa, mutta mitä suurenpi vehje sitä suurenpi rakkaus. Mitä pienenmpi sitä pienempi rakkaus. Ja Suomen naiset ovat tämän maailman rasitisin kansaa ja kylmintä sakkia.

Täytyy olla totta, kun kerran homomies ja neitsytpoika niin sanovat: Missähän ympäristössä tämä mahtaisi olla totta? Minun tapaamani naiset ovat pitäneet seksistä kovasti.

Jotkut ovat etukäteen vähätelleet, mutta vauhtiin päästyään olelet kovin innokkaita. Naisen kai jostain syytä kuuluu esittää välinpitämätöntä, tietäisipä vain miksi. Paras parisuhde syntyy kun kaksi saman verran seksiä haluavaa osuu yhteen. Ei ole kummallekaan mukavaa, jos toisella on selvästi kovemmat halut ja tarve paljon useammin. Tuohon alkuperäiseen väittämään sanoisin siis, että täyttä puppua. Mitä sellaista eroa suominaisella ja brittisiskollaan on, että seksihaluissa olisi oleellista eroa?

Siinä mielessä Fry on oikeilla jäljillä, että miehen seksuaaliset halut taitavat olla keskimäärin aika paljon kovempia kuin naisilla. Mutta toisaalta, Fry ei ole ollut sängyssä naisen kanssa varmaankaan? Joten hän perustaa juttunsa naisten puheisiin. Ja kyllähän se kannattaisi käydä katsomassa miten naiset oikeasti käyttäytyvät sängyssä, ennen kuin alkaa laukoa ehdottomia mielipiteitä.

Muistan nähneeni haastattelun, jossa Fry kertoi joskus nuoruudessaan kokeilleensa heteroseksiä, mutta se siis ei ollut hänen juttunsa. Homous on silti ihan ok. Kyllä naiset kyrpää haluavat, mutta pelkäävät huoran mainetta, koska tietävät kyllä itsekin, että miehet pitävät yli yhden miehen nussimaa naista huorana.

Vaikka harva mies sitä sanoo tai edes tiedostaa. Kukaan muu ei pidä Tää on tosiaan niin paikkansapitämätön myytti että naiset ei muka haluis pelkkää seksiä Mutta miettikääpä nyt itse jos nainen alkais harrastaa seksiä missä tahansa pusikoissa ja kenen kanssa tahansa, mikä maine siitä tulisi? Voi kyllä olla, että nainen on miestä tarkempi kumppaniensa valinnassa; ehkä osin biologisista syistä, osin siksi, että naisella on varaa olla valikoiva.

Ei tarvi mistään vessoista hakea ketä tahansa munaa kun yleensä siihen hommaan saa suostumaan kenet tahansa komistuksen. Mutta se, että miehet ei tätä naisten aitoa kiinnostusta seksiin oikein usko, johtaa sit usein kaikenlaisiin ongelmiin Se on tosi loukkaavaa; ihan kuin naisen seksuaalisuus ei olisi arvokas sellaisenaan naiselle itselleen vaan pelkkää kauppatavaraa.

Vähintäänkin mies on epäluuloinen kun kohtaa naisen joka sanoo haluavansa vain seksiä; ei oikein uskota että tällainen tuuri olisi kohdannut, vaan aletaan epäilä että naisella on jotain taka-ajatuksia, haluaa parisuhteen, tulla raskaaksi jne. Vain ne miehet jotka ovat tajunneet naisten halauvan seksiä väh yhtä paljon kuin keskivertomiehet saavat kokea ne edut mitä tästä molemmille tulee: Mutta se kyllä pitää paikkansa, että nainen yleensä ehkä keskimääräistä miestä enemmän kuitenkin kaipaa seksiin jonkinlaista tunnelatausta.

Pelkkä tunteeton jyystö on vähän tylsää En haluaisi olla mies. Tämä on tullut selväksi kun näistä asioista on homokavereiden kanssa aika avoimestikin puhuttu. Se riippuu aivan siitä naisesta. Jos on todella upean näköinen nuori mimmi niin sitten saa melkein kenet vaan mutta ei normi nainen saa ketä tahansa. Olen itsekin aika monta ihan normaalin perus kivannäköistä naista jättänyt ilman seksiä koska on parempia tarjolla.

Ja lisäksi sanoisin jopa että naiset haluaa enemmän seksiä kuin miehet. On tullut vastaan aika uskomattomia nymfomaaneja, sellaisia etten itse kyllä pysyisi hengissä siinä tahdissa jos sellaisen naisen kanssa olisi seurustelu suhteessa.

Joillekin mikään ei tunnu riittävän. Ne jotka väittää että naiset ei halua seksiä, eivät itse ole kokeneet seksiä useiden naisten kanssa. Mitä järkeä on puhua noista asioista homomiesten kanssa? Miksei normaalien miesten kanssa? Ei homoilla ja naisilla ole mitään yhteistä. Homoilla on kyllä osittain samat ominaisuudet kuin heteromiehilläkin visuaalisuus, rohkeus, kohtuulliset vaatimukset mutta toisaalta tilastollisesti merkittävä osa homoista on vielä paljon heteromiehiä villimpiä ja osa suorastaan eläimellisiä.

Homoseksuaalisuus on patologista ja tähän psykologisten analyysien mukaan liittyy överiksi ampuminen ja riskinotto joka jollain oudolla tavalla tuo homoille hyvää fiilistä. Juuri tuo nainen on ainoa, joka ei tee kauppaa.

Nainen, joka haluaa seksiä seksin vuoksi, ei käy vaihto kauppaa, vaan tyydyttää tarpeitaan. Homomiehet ovat normaaleja miehiä. Not a slut Nykyään vaan alkaa olla yhä enemmän median ym. Eli tuo alkuperäinen ajatus "joka puskassa ja yleisessä vessassa joka toisen vastaantulijan kanssa tunteettomasta naimisesta" alkaa olla yhä enemmän arkipäivää. Sitä se porno ja pehmoporno teettää. Jos Stephen Fry on näin sanonut, niin tipahti miehen arvostus silmissäni.

No vaikka onkin fiksu mies niin on hän aiemminkin puhunut läpiä päähänsä. Okei osalle naisista in iskostettu päähän, että seksissä on jotain vikaa. Mutta ei se että haluaa parisuhteen tarkoita ettei voisi haluta myös seksiä. Ja tunnen myös naisia jotka haluavat seksiä "puistoista, yleisistä vessoista ja seksisaunoista". Eipä tuo kuva miehistäkään taida olla ihan kohdillaan.

Kyllä useat miehet, jos ei suurinosa, haluaa parisuhteen. Ehkä koska näitä naisia on liian vähän vielä. Naisen seksuaalista vapautta rajoittaa usein pelko sosiaalisesta stigmasta ja suurinosa naisista ei taida itsepuolustusta, joten tälläinen toiminta voi olla vaarallista.

Kuitenkin tunnen naisia, jotka harrastavat random paneskelua ja jotka eivät hae lainkaan parisuhdetta. Tunnen myös miehiä, jotka hakevat nimenomaan parisuhdetta. Naiset eivät halua seksiä niin paljon kuin miehet, ja naisilla on ehkä mielestään enemmän menetettävää seksiä harrastettuaan kuin miehillä. Mahdolliset raskaus ja maineen laskeminen nyt ainakin.

En oikein käsitä logiikkaasi. On eri asia olla haluamatta jotain kuin pelätä sen seuraamuksia. Ne oli tarkoituskin olla eri asioita. Mutta ne riskit ehkä vähentävät vähähaluisten naisten intoa harrastaa seksiä entisestään. Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Mä kyllä haluaisin seksiä puistoissa, ja seksisaunoissa, en ehkä yleisissä vessoissa Se haju on kamala, joten olisi aika pervoa haluta kusen ja paskan hajuista seksiä. Mutta mistäs Suomessa selvinpäin remmot miehiä siihen? Seksi kännissä on tylsää eikä kiinnosta mua.

Olisi varmaan ihan kivaa harrastaa seksiä useitten miesten kanssa ja tapailla ilman roikkumista, tai tuomitsemista. Ei miehet mitään uskalla ellei ne ole kolmen promillen kännissä. Ei ne mitään tee, eikä uskalla, ei niitten kanssa mitään seikkailuja synny! Olen tasan yhden miehen kanssa ollut, joka muuten oli täysi pässi, mutta seksissä seikkailunhaluinen ja loistava Tosin sekin sitten jäi kyllä roikkumaan, vaikka selvää oli ettei meille mitään suhdetta sen pidemmälle voi syntyä.

Lähinnä miesten seikkailunhalu liittyy pornon matkimiseen, eli kotimakuuhuoneessa sitten kinutaan jotain anaaliseksiä, kun ei muuhun pystytä. Seksi voisi olla seikkailu, mutta se että runkkaa toista eri reikiin kotona, ei ole seikkailu eikä siinä, että kinuaa ja vaatii itselleen ole mitään jakamista.

Lisäksi kondomin käytöstä ei pitäisi edes joutua sanomaan. Eikö se nyt olisi ihan itsestään selvää? Se pilaa aina kaiken, kun joutuu siitä sanomaan, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvä juttu, mikä ei tuo tunnelmaan mitään muutosta. Miehet eivät myöskään tajua seksin arvostamista.

Ei se ole seikkailu, että luulee saavansa ja kohtelee toista alentuvasti, vaan se, että tajuaa, että se nainenkin on ihminen, ja että itsekin antaa: Kun miehistä suurin osa tosiaan luulee vain olevansa jotain panomiehiä, ainoita todellisia tekijöitä seksissä. On aika mahdotonta silloin olla haluava, seksuaalinen nainen, kun rooli mitä tyrkytetään on antava ja suostuva, hieman alisteinen. Siksipä ehkä tuossa aloitustoteamuksessa on paljon tottakin: Seksi on vain heitä varten, tylsää ja nainen voi sillä saada parisuhteen.

Ne miehet jotka uskaltavat olla avoimen seksuaalisia, ovat usein röyhkeitä sikoja, jotka eivät kunnioita edes omaa seksuaalisuuttaan. Jos olisi avoimen seksuaalinen ja kunnioittava, osaisi olla itsekin antava, rakastaa seksiä, rakastaa sitä kenen kanssa sillä hetkellä olisi Miehet ovat usein liian tyhmiä saadakseen sen mitä siis haluavat ja naiset taas eivät kuitenkaan saa tyhmien miesten kanssa seksistä muuta kuin parisuhteen.

Ainoa mahdollisuus saada seksiltä sitä mitä toivoo, olisi luopua tuomioistaan, vallastaan, ja hyväksyä naisen seksuaalisuus haluna, aktiivisuutena, ottavana ja antavana osapuolena samalla tavalla, hyväksyä riskit niin ettei niistä syntyisi kahletta, ja ikuista vänkäämistä, ja olla pilaamatta seksiä jollain perverssillä ottofantasiallaan ja suhtautua siihen enemmän kysymyksenä.

Hienosti kuitenkin joku esitti myös ihan asiallisen huomautuksen siitä, että mitä homo ja neitsyt-poika tietää naisen seksuaalisuudesta, missä kyllä jälleen kerran piilee miehien "totuus": Ei mitään ylimielisyyttä toki, eihän? Jos kerran miehet sen naisen seksuaalisuuden niin hyvin tuntee, niin eihän siinä sitten auta. Ja lisäksi voidaan myös kysyä, että miksi mahdollisimman monen kanssa harrastettu seksi olisi kiinnostuksen merkki?

Kun yhden hyvän kanssa kuitenkin saa enemmän, siis jos sinulla on sata huonoa se voi olla todella laimeeta, mutta yksi hyvä sata kertaa voi olla käsittämätön ilotulitus, eikö? Määrä ei takaa laatua, elimet voi vaihtua, mutta jos korva on korva, sydän on sydän, niin miksi penis ei olisi penis? En ole koskaan kännissä.

Miksi kaikki naiset aina haluavat samoja asioita kuin minäkin, mutta silti minun on aina oltava yksin. Samaan aikaan naiset tapailevat niitä miehiä jotka eivät halua samoja asioita kuin he. Ja nyt jos ehdotan, että sinä ja minä voisimme tutustua, niin en todennäköisesti saa mitään vastausta. Yleensä naiset tykkäävät vain valittaa kun kukaan mies ei ole mieleinen, mutta sitten jos joku kaikin puolin kriteerit täyttävä mies haluaisi tutustua, niin yhtäkkiä ei ole enää mitään kiinnostusta.

Joten en jaksa Oletko hyvännäköinen ja mikä on pituutesi? Nainen joka on koko ajan päällä, ja repii mieheltä vaatteet päältä? Kysyn ihan tosissani, ei tarvitse vastata että "ethän sinä sitä voikaan tietää, koska Palstan naiset ovat siis täyshuoria useimmat ja siksi suuttuvat kun miehet etsivät kunnollista naista. Et tainnut tajuta mitä kirjoitit. Pituutta on cm. Jos on pakko saada vain yli cm pitkää miestä, niin sitten ei ole oikeutta valittaa että miesten joukosta ei löydy oikealla tavalla seksuaalisia ihmisiä.

Nainen on silloin itse syypää tarjonnan puutteeseen laittamalla epärealistiset vaatimukset. Meinaatko ettei yli cm pitkistä miehistä voi löytyä yhtään seksuaalisesti kiinnostavaa miestä?

No miksi nämä luuserit ei siten saa pimppaa? Voi niiden joukosta löytyä muutama. Mutta tuskin niitä on tarpeeksi että sinullekin riittäisi.

Pointtini on kuitenkin, ettei sinulla ole mitään oikeutta puhua ettei miesten joukosta löydy kiinnostavaa miestä, jos oikeasti tarkoitat ettei yli cm pitkien miesten joukosta löydy oikeanlaista. Eikä sinunkaltainen pinnallinen nainen kyllä ansaitsisikaan muuta kuin pinnallista "panen sua eri reikiin"-seksiä. Jos nyt siis ylipäänsä edes olet sama henkilö kuin tuo "täältä tähän t8i".

Suurin osa naisista ei pidä anaalisekistä ollenkaan. Ei todellakaan kiinnosta homojen paskaiset persereiät, Anaaliseksi naisen kanssa on ihan eri juttu!

Miksi sitä pitäisi homojen kanssa tehdä kun sitä voi tehdä naisenkin kanssa? Se että sinä et halua mitään ei paljoa paina: No tasosta en tiedä tietenkään, kun en tiedä mitään koko ihmisestä , mutta ehkä täältä palstalta on sen verran karua kertoma noin yleisesti että en ehkä lähtisi tähän kelkkaan, liika seikkailu on liikaa: Ei ole, sen verran tähän, että samahan se on, kenelle sinänsä vastaat.

Pinnallinen nainen tai ei, niin kyllä kaikki ansaitsevat jotain muuta kuin "panen sua eri reikiin"-seksiä. Vai onko se sittenkin sinun mielestäsi hyvää miehille On ihan ensiarvoisen tärkeää tajuta, että niitten kanssa ei pidä edes alkaa olemaan tai jauhamaan, mistä tulee tuollainen olo. Ja tässä myös näet samantien, minkä takia täälllä ei kannata vaivautua. Etpä sinäkään kauaan ihmistä kunnioittanut. Mitäs kun se nainen on livenä jotain sinun mielestäsi hassua mieltä, onko sama meininki heti?

Jokaisella on oikeus olla omaa mieltään ja tuon pätkän perusteella voin sanoa molemmista, että ei kiinnosta. Ei pituus eikä ulkonäkö. On tosi hassua, että ennenkuin tuo toinen ehti edes kommentoida pituuttasi, sinä itse aloit sitä lynttäämään, ja sinä itse aloit tekemään olettamuksia mitä kysymysten esittäjä ei ollut sanonut eikä sanonut jatkossakaan Ai oman seksuaalisuuden kunnioittamatta jättäminen toimii?

Joo, sen kyllä huomaa, niin onnellista on suomen kansa ja parisuhteet vaan kestää. Miehet ovat aina tyytyväisiä seksielämäänsä, toimii, ja voi kun on yhtä auvoa. Eikä seksi ole edes suurin kriisin aihe rahan kanssa. Jos et tiedä mitään muuta mahdollisuutta kun sen että nainen vain suostuu, levittää reitensä ja todellakin vain "antaa" tai toisena naisen joka on koko ajan päällä ja repii vaatteet päältä, en usko, että kannattaa kauheasti käydä selvittämään.

Sen verran paljon asiaa mahtuu tuohon väliinkin, että jos ei tuon pidemmällä olla, niin antaa olla. Vastaanpa sitten, että sinun kyllä todellakin pitäisi tietää, jos nyt vähääkään käytät aivojasi. Se oman seksuaalisuuden huomiotta jättäminen tuossa yhteydessä oli aika ihme läppä vain, en ymmärtänyt miten liittyy asiaan. Eikä sulta nyt muutakaan juttujesi avaamista taida tulla, että hyvää vuodenjatkoa. Jos torjuu toisen pinnallisista syistä, niin on oikeudenmukaista etä itsekin saa vain pinnallista kohtelua muilta.

Itse tosin pyrin kohtelemaan ilkeitäkin ihmisiä kiltisti ja myönnän että olin tavallista tylympi tuota random vastaajaa kohtaan. Silloin oli muutenkin ollut erittäin huono päivä. Fakta kuitenkin on, että vain pieni osa maailman miehistä on valmis oikeasti harrastamaan jännittävää seksiä. Valitettavan monelle jopa eri reikiin paneminen on liian villiä touhua. Juuri siksi tuo pituuden takia torjuminen loukkasi erityisen kovasti. Voin tarjota hänelle sellaista mitä vain murto-osa miehistä on valmis tarjoamaan, mutta hän torjuu sen, koska olen "vain" normaalin pituinen mies.

Siitä on vaikea mennä pinnallisemmaksi. Se on jopa pinnallisempaa kuin mies joka torjuu kaikki mallinnäköisetkin naiset, jos heillä ei ole tarpeeksi suuret rinnat.

Rinnan kokoonhan voi sentään vaikuttaa, toisin kuin pituuteen. Se on sitä pinnallisuutta. Tiedän kokemuksesta että seksin kannalta olen juuri ihanteellisen pitkä mies kun ottaa huomioon naisten keskipituuden. En minä lytännyt kuin pinnallisen asenteen. Tottahan se on, että jos pistää liian pinnalliset vaatimukset, niin on itse syypää tarjonnan puutteeseen.

Mikä oli olettamukseni jota kysymysten esittäjä ei ollut sanonut eikä sanonut jatkossakaan? Eihän se oikeasti ole kuin ihan pikku homma tutustua netin kautta. Katsoa vaikuttaako toinen mukavalta ja sitten sopia vaikka live tapaaminen jossa näkee onko toinen oikeasti mukava. Mitään riskejä ei ole. Jos oikeasti on vaikea löytää kiinnostavaa seksiseuraa, niin luulisi että sen eteen jaksaisi edes sellaisen pikku askeleen tehdä, että lähettäisi toiselle vaikka pienen sähköpostin.

Nahka ja kumi On olemassa vanha viidakon sanonta, että kortsun käyttö on kuin söisi banaanin kuorineen. Homoilla on omat Heteroilla ei ole mitään vastaavaa. Jos naiset olisivat enemmän kiinnostuneita kyseisen kaltaisesta toiminnasta niin taatusti olisi syntynyt tapaamispaikkoja satunnaisseksiin myös seikkailunhaluisille heteroille. Yökerhot joissa naiset kilpailevat sillä kuka pääsee antamaan eniten pakkeja. Tosi hauska paikka heteromiehille juu.

Se on kyllä totta, että miehet pelkäävät seksuaalisesti aktiivisia naisia eivätkä oikein uskalla mihinkään ryhtyä kuin kännissä. Jos siis nainen poikkeaa siitä pornofilmien antamasta kuvasta "seksuaalisesti aktiivisesta naisesta".

Pornofilmien naiskuva on miesten fantasiaa jossa nainen alistuu miehiselle seksuaalisuudelle kohteeksi. Ei oikeasti seksistä nauttiva nainen ole sellainen kuin pornofilmien näyttelijät joiden tarkoitus on vaan olla miehelle mieliksi. Oikeasti seksuaalinen nainen vaatii paljon enemmän itselleen ja omilla ehdoillaan. Se pelottaa miehiä ihan hemmetisti. Kerropa muutama esimerkki tilanteesta, jossa mies "pelkää seksuaalisesti aktiivista naista"? Jos ajatellaan, että nainen on kuvailemasi kaltainen, mutta ei kuitenkaan harrasta vakipanoja tai irtosuhteita, niin ei kyllä pelota yhtään.

Tänne heti yksi tuollainen. Yleensä noilta naisilta kuitenkin puuttuu moraalinen selkäranka, mikä on todella harmittavaa. Mikäs niissä vakipanoissa sitten pelottaa? Siis huoraa huorann perään palstan naisissa. Se, että on kokeillut niin montaa eri ihmistä, että parisuhteessa ei ole enää välttämättä hohtoa. Se on vain taas yksi uusi tyyppi.

On niin tottunut saamaan hyvää vakipanojen kanssa ilman muuta parempaa kuin yhden yön jutuissa seksiä ja läheisyyttä aina. En toisaalta tiedä, pitääkö paikkaansa ollenkaan.

Kokemukseni rakkauselämästä on äärimmäisen vähäinen. Eikös siinä lookisesti käy niin päin että jos on vakipano niitä kokemuksia kertyy vähemmän? Vakipanossa verrattuna seurusteluun kokemukset kertyvät ihan samallalailla.

Siis kärjistetysti onko nainen jolla on ollut yksi ja ainoa vakipano huonompi vaihtoehto kuin joku joka on seurustellu esim. Aika yleistä on, että kun on itse passiivinen ja seisoo jossain nurkassa kiltisti, kaikenlaiset miehet lähestyy esim yökerhoissa ja suoraan puristaa peffasta, tisseistä jne.

Eli kun he olettavat, että ei nainen mitään kuitenkaan halua eikä uskalla sanoa vastaan , menee hämilleen, niin silloin voi käyttäytyä kuin mikäkin sika. Mutta jos ollaan selvinpäin ja nainen suoraan osoittaa että nyt kelpaisi pano, mies alkaa perääntyä selvästi ahdistuneena. Oikein näkee miten siellä päässä pyörii mikä tuossa naisessa on vikana; onko se hullu, vaarallinen, tautinen, epätoivoinen, mustasukkainen roikkuja, haluaa väkisin lasta jne.

Hyvin yleistä on myös, että kun nainen on haluton, mies vonkaa seksiä muna kokoajan pystyssä, mutta kun kohtaa naisen joka haluaa seksiä yhtä paljon, alkaa seisokki kadota ja suorituspaineet tulla tilalle.

Kuinka paljon olenkaan tavannut miehiä joita seksi ei kanssani kiinnosta tai joilla on ongelmia erektion kanssa. Ja olen naisellisen ja seksikkään näköinen, en mikään rekkakuski.

Mutta kun taidan olla liian aktiivinen, vaativa ja suora seksin suhteen. Ei sellainen miehiä kiinnosta. En sössötä vaan sanon ääneen että palstan naiset paljastuvat yksi toisensa jälkeen huorahtaviksi turhiksi. On kait sitä elämää muuallakin. Olen käsittänyt niin, että vakipanot kuitenkin vaihtuvat aika monesti ja joskus on monta kerrallaan. Vai onko se vain miesten tyyli?

Yksi vakipano vs kolme seurustelusuhdetta Varmaan yksi vakipano ennemmin, koska kolmen kanssa seurustelleella voi olla jo sitoutumisvaikeuksia. On huonompi, on huonompi, on huonompi Ja mitään perustelujahan sinulla ei väitteellesi ola. En tuollaisia ottaisikaan älä nyt naurata.

Tärkeää vain tiedottaa että tietävät itsekin mitä ovat. Kerro mikä tekee naisesta huoran jos on ollut esim. Ainakaan lähipiirissäni useasti seurusteelleet eivät osaa pysyä paikallaan, vaan etsivät aina uutta rakkautta. Hyvät tyypit ovat vakiintuneet viimeistään siinä kolmannen kohdalla. En kyllä laske edes seurusteluksi alle vuoden suhdetta. Tuo huoraksi nimittely ei jaksa enää herättää mitään Varmaan sama asia kuin jos mies eo ole kaksiviitosena vielä kertaakaan ollut parisuhteessa niin jotain vikaahan semmoisessa miehessä on.

Saattaisin epäillä hetken, että mitä se nyt oikeasti meinaa, testaileeko vain viehättävyyttään ilman aikomustakaan harrastaa seksiä. Toinen juttu on, että jos se on sanottu jotenkin verhotusti, voi olla että mies ymmärtää sen väärin.

Mutta silloin tuskin mies tekee mitään perääntymistä. Kolmas on, että jos ei ole muodostanut oikein kuvaa naisesta ensin, niin ehdotus voi tulla vähän äkkiä. Ahdistus tulee siitä, että jos nainen ehdottaa jotain, ja alkaa näyttää että mies empii liikaa tai kieltäytyy, alkaa joskus perhananmoinen kohtaus, tietysti jossain julkisella paikalla.

Kaveri on saanut joskus juomat naamalle ihan kohteliaasta kieltäytymisestä, itse sain joskus huudot puolituttujen edessä, vaikka en heti edes tiennyt kieltäytyneeni seksistä. D "Hyvin yleistä on myös, että kun nainen on haluton, mies vonkaa seksiä muna kokoajan pystyssä, mutta kun kohtaa naisen joka haluaa seksiä yhtä paljon, alkaa seisokki kadota ja suorituspaineet tulla tilalle Jos nainen on liian vaativa ja tavallaan miehekäs seksin"vonkauksessa", voi olla että jossain kohtaa miestä alkaa ärsyttämään.

Mun mielestä siinä on hyvä olla myös molemminpuolin flirttiä ensin. En ole koskaan seurustellut ja olen yli Tiedostan kyllä viat itsessäni, enkä odotakaan, että naiset suhtautuisivat minuun kuin tavalliseen mieheen. Toivon kuitenkin, että jostain löytyisi ymmärtäväinen ja empaattinen nainen, joka rakastaisi minua pyyteettä vioistani huolimatta ja lähtisi erikoisiin seksiseikkailuihin kanssani.

Naiset vaihtuvat vakipanosuhteissa, koska naiset herkemmin palaavat etsimään sitä oikeaa seurustelusuhdetta. Entä jos on ollut vuosia sama vakikumppani ja sitouduttu mm. Parhaimmassa tapauksessa rajat voivat käyvät käydä hämäriksi siinä, että mikä erottaa avoimen ja parisuhteen toisistaan. J Edgar Hoover Toi on kyllä oikeasti vähän erikoinen mielipide, että jos on YKSI vakipano taustalla, niin pettää eikä osaa sitoutua.

Olisiko se parempi, jos on kymmenen yhdenyön juttua? Tällanen ehdottomuus asioissa, joissa "todistusaineisto" tuntuisi näyttävän toiseen suuntaan vähän vähentää palstasankarien uskottavuutta. Kyllä kai niillä naisillakin jotain läheisyyden ja seksin tarpeita on, vaikka ketjussa monenlaista mielipidettä siitä on nähtykin. Nyt likasit kauniin sanan. Hurmos ei enää koskaan kuulosta samalta kuin ennen. Voi poikaraasu, missä ahdasmielisessä ympäristössä olet kasvanut?

Olet kasvanut pahasti kieroon. Ilmeisesti seksi SUN kanssa ei tee naisesta huoraa, niinkö, tekopyhä paska. Mulle naisia huoraksi haukkuvat miehet ovat pohjasakkaa, johon en koskisi pitkällä tikullakaan.

Kyse ei ole siitä, etteikö naisia kiinnosta seksi miesten kanssa. Kyse on siitä, että naiset pitävät maksimissaan kahtakymmentä prosenttia miehistä lainkaan seksuaalisesti kiihottavina. Ennen kuin joku suuttuu yleistämisestä, niin sanotaan suosiolla että 80 prosenttia naisista toimii näin, jolloin ns. Pareton periaate on voimassa. Nainen tai tähän vähemmistöön kuuluva mies ei voi tajuta näitä palstojen ei seksuaalisuutta -väitteitä mitenkään.

Joskus kun olen keskustellut chatissa erään tällaisen max. Keskivertomiehen kokemus on hyvin päinvastainen; tavallisen miehen seksuaalisuuden arvo markkinoilla on nolla tai useasti jopa miinusmerkkinen. Naisten seksipuistoja ja -saunoja olisi olemassa, jos niihin saataisiin parveilemaan vain tämä miesten eliitti.

Näillä miehillä ei vain ole mitään kiinnostusta lähteä sellaisiin; hehän saisivat kaikilta ja voivat ottaa haluamansa jo nyt. Jotenkin minulla on sellainen olo, että nykyiset trendiyökerhot ovat käytännössä näitä mainittuja "saunoja". Miljöö, musiikki ja muu tarjonta toteutetaan naisten ehdolla, naiset ovat halutuimpia asiakkaita, ja miehille asetetaan tiukemmat ulkonäkö- ja pukeutumiskriteerit jo sisäänpääsyyn.

Puhut asiaa myönnän vaikka nainen olenkin. Se on miehille esitetty, että naisilla ei saisi olla mitään suoria haluja ja seksiä saisi naiset harrastaa vain parisuhteessa, mieluiten avioliitossa. Pelottava ajatus, että naista yhtäkkiä vaan alkaisi panettaa niin, että vaikka masturboisi tai harrastaisi seksiä vain seksin takia.

Todellisuus on sitten vähän eri, mutta onneksi on näitä atm: Miesten ja naisten eroja: Outoa, varsinkin kun luvulta asti on väitetty että se tuntuu naisesta paremmalta. Jos kiinnostaisi, naisilla olisi tuhansia miesten kuvia koneellaan kuten miehillä. Naisia kiinnostaa enintään katsella itse aktia. Miehet taas peittelevät seksuaalisuuttaan koska tietävät että se inhottaa naisia ellei ole YTM.

Teininainen myös tajusi että seksiä on helpompaa saada jos on nainen. Sen sijaan nainen ei voisi seurustella miehen kanssa jolla ei ole penistä. Osittain tämä johtuu naisen psykologisesta yksitoikkoisuudesta; mitä isompi penis, sen naisellisemmaksi nainen itsensä sen vierellä kokee. Osittain siitä että naisilla ei ole fetissejä eivätkä naiset saa nautintoa moninaisista eri 'hoitomuodoista' kuten miehet. Teininaisilta voi tulla rehellisempiä mielipiteitä kuin palstan rypistyneiltä horatsuilta koska teininaiset ovat kokemattomampia.

Rypistyneet horatsut ovat harjoitelleet valehtelemista jo 10 - 20 vuotta. Idi Aminin valtikka Toisaalta teinitytöiltä voi tulla vähän mitä tahansa, koska eivät ole miettineet asioita. Tai haluavat jallittaa kuulijaa. Ja nämä havainnot Ei sitä tartte kun Minkä takia Hunksit pelehtivät tangoissaan? Tuosta myytistä joutuukin kärsimäään kokemattomien miesten käsissä, kun eivät ymmärrä sen herkkyyttä. Minä ainakaan en kuvitellut kasvavani pojaksi, lapsena ajattelin että pojilta kasvoi joku ylimääräinen äklö mato ja säälin niitä reppanoita.

Oikea nainen paljastuu vaikka yrittäisi peitellä, jos mies ei osaa lukea naista se on oma häpee. Miesten halukkuus ei inhota naista, paitsi jos mies on vastenmielinen- en tiedä mikä on YTM, mutta jokainen nainen kiihottuu jostain, mutta ei kaikista.

Et voi verrata paria hassua Hunks-pelleä, joita on nähnyt murto-osa naisista, siihen että miehet katselevat elottomien naisten kuvia sekä naisten ruumiinosien kuvia.

Hunksit sun muut ovat muoti-ilmiö joille naiset porukalla naureskelevat. Sen lisäksi Hunksit ovat bodareita kun taas miesten katselemat naiset eivät normaalisti mitään erityisen urheilullisia. Häpyhuulet, joista suurin osa naisen ulkoisista sukuelimistä koostuu, ovat lähinnä pelkkää rasvakudosta ja sidekudosta ja toimii panssarina. Klitoris on huomaamaton näppylä jonka olemassaolosta naiset eivät ole kovin kiinnostuneita.

Sitten jää vain reikä jonka seinämissä ei ole hirveästi tuntoa. Et sentään näytä kiistävän olematonta tunnesidettä. On paljon naisia jotka ovat enemmän kuin vuotiaita mutta nuorempia kuin Kyllä vuotiaskin nainen voi saada seksiä nuorelta mieheltä ja varsinkin tehdä nuorelle miehelle seksuaalisen palveluksen. Sellaista naiset eivät vain koskaan halua tehdä ilman jotain hyötyä; toisin kuin homppelit ja heteromiehet.

Mies turhautuu kun hänen selkokieliset aloitteensa eivät johda mihinkään. Nainen turhautuu jos mies ei yritä huohottaen päälle juuri oikeaan aikaan ja oikeille sanoilla, koska nainen ei voi itse tehdä mitään.

Se ettei naisella olisi emätintä ei edes näkyisi ulos, joten se on visuaalisesti yhdentekevä asia koska mies ei näe naisen sisuskaluja. Naista leikkivät perverssit ovat ihan eri asia.

Ainahan naiset sanovat tuota samaa "Ei me mitään liian isoa haluta, urpo! Hieman naurattaa tämä sinun tyylisi Minulla on sama fetissi kuin edellisellä kirjoittajalla, pitkät hiukset miehellä siis. Pitkät hyvin hoidetut hiukset saavat märäksi, se on niin yksinkertaista. Miehen muulla ulkonäöllä on vähän merkitystä, haluaisin vain pujottaa sormeni miehen hiuksiin, nuuhkia hoitoaineen tuoksua, harjata niitä ja tuntea ne päälläni.

Fantasioin aina seksistä kun näen upeat hiukset leveillä hartioilla. Aloitus on aikamoista satuilua. Vaikka tuo julkkishomo olisikin sanonut noin, niin mitä ihmettä hän homona tietää naisista ja heidän seksuaalisuudestaan? Ensinnäkin voisin sanoa, että minulla naisena seksihalut vaihtelevat. Esimerkiksi vauvan synnyttyä seksihalut olivat matalimmillaan ja siinä on syynä hormonaaliset vaihtelut.

Sen sijaan kun olen rakastunut, haluan seksiä enemmän kuin mies. Kun tunteet laantuvat, seksinhimokin laantuu. Sinkkuna tulee masturboitua ja se on ihn luonnollista tietenkin. Minusta miehen ja naisen seksuaalisuus saattaa kohdistua eri tavoin. Jos homomiehet haluavat seksiä miesten vessoissa, niin olkoon heillä siihen oikeus, mutta minä kaipaan enemmän tasokkuutta seksiin kuin heittäytyä selälleni kusiselle lattialle.

Minun kohdalla on tärkeää, että mies on arvoiseni, jotta annan hänelle seksiä, sillä miehen ja naisen välillä yhden yön suhteissa on aina se riski, että mies saa orgasmeja ja nainen ei yhtään. Siksi naisen kuuluukin olla nirso, jotta hän saa sen mitä haluaa orgasmin. Miksi naisen kannattaisi ryhtyäkään seksiin, jos hän jo valmiiksi arvelee, että kyseinen mies ei kykene tyydyttämään naista?

Mies voisi hankkia kokemuksia ja lukea oikeita tutkimuksia joita on tehty suomalaisten seksuaalisuudesta. Esimerkiksi Väestöliiton tutkija Osmo Kontula on julkaissut vuosikymmenien aikana runsaasti tutkittua tietoa suomalaisten seksuaalisuudesta. Iltalehden kyselyn mukaan puolet naisista haluaisi enemmän seksiä:

Alkaa jo harkita sen salaa hankkimista. Joo, sen kyllä huomaa, niin onnellista on suomen kansa ja parisuhteet vaan kestää. Henkisellä puolella koen "mieheyteni" näkyvän muunmuassa niin, että tunnen seksuaalista vetoa myös naisiin, koen olevani lapselleni sekä maskuliininen että feminiininen roolimalli ja no Seksi kännissä on tylsää eikä kiinnosta mua. Äitiä ainakaa ei haitannut mutta en tiiä mitä sitten teen kun haluun vaihtaa nimen, saaha testosteronia yms.

HOMOSEKSUAALISEEN VELILLE KYRPÄÄ SEXSHOP OULU

tammikuu Heteromiehet toki haluaisivat elää kuten homot, mutta vain harvoille . Esim. juuri luin viestin jossa nainen haki seksiseuraa netistä ja kaikki miehet tyrkyttivät siitä -Naisia ei kiinnosta katsella miehen vartaloa, varsinkaan alastonta . Et voi verrata paria hassua Hunks-pelleä, joita on nähnyt murto-osa. maaliskuu Miehet pitävät siitä, että nainen pukeutuu esimerkiksi sisäköksi. Jos haaveileekin seksistä naisen kanssa, kertoo se vain uteliaasta mielestä, ei homoseksuaalisuudesta. Useimmat teistä rakkaat lukijat tunnistavat tämän, parin vuoden alastomuuden" Mitä naiset todella ajattelevat masturboidessaan ?. marraskuu ciom lihava pillu web kamera seuraa homo kuvia alaston suomi pillut paljaana alaston .. Yleensä minun kohdalla miehet jää roikkumaan ja haluavat .. seksi chatti rehevät naiset parille seuraa toiset treffit ilmaiset kotivideot ilmainen .. Homomiehet harrastavat homoseksuaalisia suhteita - Public eye.

Seksiseuraa homoseksuaaliseen parille alastomia julkkismiehet